Artikkelit (ja analysoijat):
Appealing Work: An Investigation of How Ethnographic Texts Convince (Ritola ja Taulaniemi)
Elaborating Analytic Ethnography: Linking Fieldwork and Theory (Tschatalow ja Tuovinen)
Bias in the Biography: Bias and Subjectivity in Ethnographic Research (Vornanen ja Vuorensyrjä)
Tiivistelmä kustakin artikkelista julkaistaan tämän viestin kommenttiosiossa (napsauta kommenttilinkkiä alla).
Démarchage téléphonique : l’interdiction entre en vigueur le 11 août
1 kuukausi sitten
3 kommenttia:
Salli Ritola ja Liisa Taulaniemi
APPEALING WORK: AN INVESTIGATION OF HOW
ETHNOGRAPHIC TEXTS CONVINCE
(Karen Golden-Biddle and Karen Locke)
Artikkelin aiheena oli millä keinoin etnografinen tutkimus saadaan vakuuttavaksi. Keskeisiä käsitteitä artikkelissa olivat autenttisuus, uskottavuus ja kriittisyys. Tutkimus rakentui kolmen etnografisen artikkelin analyysien kautta, keskittyen kirjoittamisen tapoihin ja yleisempiin strategioihin.
Autenttisuuden kautta lukijalle pyritään antamaan kuva siitä että tutkija todella oli kentällä (”having been there”) ja ymmärsi tutkimansa yhteisön maailman.
Uskottavuus pyritään saavuttamaan strategioiden kautta, joiden tarkoitus on normalisoida epätavallisia metodologioita ja legitimoida epätavallisia tilanteita.
Kriittisyyden kautta lukijaa pyritään kannustamaan tutkimaan uudelleen tutkimuksessa olevia itsestäänselvyyksiä.
Empiiriset analyysit, jotka korostavat sekä retorisia että keskeisiä vakuuttamisen puolia, esittävät että etnografisten tekstien tulee vähintään saavuttaa sekä autenttisuus että luotettavuus.
Tekstien analyysien kautta nousi esiin myös se seikka että tuotetun tekstin tulee olla lisäksi lukijasta kiinnostavaa. Etnografian provosoivin tarkoitus on kuitenkin datan käytössä: se ei kuvaa pelkästään tutkittavien maailmaa, vaan lisäksi myös tutkijan omaa maailmaa. Lukijan ei tule kiinnittää huomiotaan vain tutkimuksen teorioihin ja käsitteisiin, vaan löytämään piileviä merkityksiä ja oletuksia myös tekstin takaa. Näin ollen, etnografeina asetamme itsemme ihmistutkijoiksi pyrkien ymmärtämään toisia ja itseämme erilailla ja paremmin, sekä tulevan tehokkaammiksi oman ja muiden elämän lukijoiksi.
Vornanen & Vuorensyrjä
Bias in the Biography: Bias and subjectivity in Etnographic Research
Margaret D. LeCompte
Anthropology & Education Quarterly, Vol.18, No1 (Mar.,1987), pp.43-52
Margaret D. LeCompte toimii nykyään koulutuksen ja sosiologian alojen professorina Coloradon yliopistossa. Hän on tutkinut mm. koulutusjärjestelmiä sekä erityisryhminä lahjakkaita oppilaita ja etnisiä ryhmiä. LeCompte opiskeli itse Chicagon yliopistossa.
Artikkelin nimen mukaisesti LeCompte käsittelee kirjoituksessaan tutkijan subjektiivisuutta ja tästä johtuvia vinoumia etnografisessa tutkimuksessa. Hän korostaa tutkijan persoonan olevan se etnografinen instrumentti jolla tutkimusta tehdään. Tästä syystä LeCompte pitää ensisijaisen tärkeänä rehellisesti analysoida ja tunnistaa ne tekijät kirjoittajan taustassa, jotka vaikuttavat tutkimuksen painotuksiin, näkökulmiin ja tulkintoihin. Hän näkee että analyysi tulee jakaa toisaalta henkilökohtaisen historian ja toisaalta ammatillisen taustan purkamiseen. Artikkelissaan tutkija LeCompte tutkii omaa tutkijuuttaan. Hän purkaa oman historiansa tunnistaakseen ne vinoumat, jotka ovat vaikuttaneet hänen työhönsä ja teksteihinsä aina lukiosta alkaen. Tutkijan ”etnografisen psykoanalyysin” tarkoituksena on poistaa tutkimuksen vinoumia ja aikaansaada laadukasta tutkimusta. LeCompte toteaa myös, että on tärkeää tunnistaa omat kaavamaisuutensa ja löytää tutkimukseen uusia ja eteenpäin vieviä näköaloja.
Kirjoittajalle artikkeli varmasti on ollut psyykkisesti haastava ja toisaalta erittäin kiinnostava prosessi. Tutkimuksellisia esteitä lienevät olleet lähinnä henkilökohtaiset rajat, eivät niinkään tutkimuksessa tyypilliset saavutettavuuden ongelmat. Toisaalta ongelmana voisi tietenkin pitää sitä miten voidaan arvioida objektiivisesti omaa subjektiivisuutta – tai sitä tuleeko objektiiseen tarkasteluun edes pyrkiä?
Tutkijan itsereflektoiva lähestymistapa on nykyään jo itsestäänselvyytenä pidetty asia, eikä sen vuoksi nyt tunnu erityisen kiinnostavalta. Toisaalta mielestämme aihe on keskeinen ja oleellinen. Artikkeli julkaisunsa aikaan on varmasti ollut ajankohtainen ja merkittävä. Myös nyt kaksikymmentä vuotta kirjoittamisensa jälkeen artikkeli tarjoaa muutaman kohdan konkreettisen mallin subjektiivisten vinoumien tunnistamiseen omissa töissämme.
Elaborating analytic ethnography
-Linking fieldwork and theory
David A. Snow,
Calvin Morrill,
Leon Anderson.
Kirjoittajien tarkoitus on perehtyä tarkemmin John Loflandin viittaamaan analyyttiseen teoriaan, joka pyrkii selvittämään ihmisen käytöksen takana vallitsevat kognitiiviset säännöt. Toisin kuin perinteisesti etnologiassa käytetty selittävä tyyli, joka pyrkii kuvaamaan tapahtumia, analyyttisen teorian päämääränä on tuottaa systemaattista ja geneeristä ymmärrystä sosiaalisesta prosessista.
Tutkijoiden mielestä John Lofland kiinnitti riittämättömästi huomiota siihen, kuinka analyyttinen teoria voi myötävaikuttaa teorian kehittymiseen ja heidän pyrkimyksensä oli nostaa tämä asia esiin artikkelissaan. Toiset artikkelin kirjoittamiseen innoittaneet seikat olivat etnografiseen tutkimukseen kohdistuneet kaksi kritiikkiä: ensimmäisen mukaan etnografisessa tutkimuksessa on usein taipumus laiminlyödä teoreettinen merkitys ja tutkimuksen potentiaalisuus. Toisen kritiikin mukaan etnografiasta puuttuu poikkitieteellisen tarkastelun mahdollistavat systemaattiset menettelytavat kentältä saadun tiedon analysoimiseksi.
Tutkijoiden mukaan analyyttinen teoria on tie tutkimustuloksiin, joissa teorialla ja etnografialla on sama painoarvo. Tämän he uskovat helpottavan poikkitieteellistä dialogia tutkimuksista.
Lähetä kommentti